Talvikalastajan ABC – merkitse pyydyksesi oikein / Vinterfiskarens ABC – märk dina redskap rätt


Kalatalouden Keskusliiton tiedote 13.1.2023

Talvikalastus on vauhdissa koko maassa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein:

1) Halkaisijaltaan Yli 40 cm avannot on merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.

3) Merkkisalko jokaiseen avantoon. Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen.

Talvipyydysten oikeaoppinen merkintä on turvallisuusasia. Heijastimella varustettu tarpeeksi korkea merkkisalko näkyy kauas ja varoittaa jäillä liikkujia avannosta. Muista tarkistaa myös jäätilanne. Jäillä jalan liikkuessa tulee aina varmistaa, että alla on vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla pyydyksille ajettaessa teräsjäätä on oltava koko reitillä vähintään 15 senttimetriä. Jään kantavuudesta lisää viisaastivesilla.fi -palvelussa

Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein

Kalastonhoitomaksu ja luvat kuntoon

Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 493 1457

 

x – x – x – x – x – x – x

 

Vinterfiskesäsongen har kommit i gång i hela landet. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur vinterfiskeredskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs.

Så här märker du ut dina redskap rätt då du fiskar från isen:

1) Vakar med en diameter över 40 cm ska märkas ut med en stång som sträcker sig minst 1,2, meter ovanför isen. Stången får inte vara vit. Om man till exempel lägger ut en katsa, mjärde eller vertikalryssja sköts fisket genom en vak. Om vaken är över 40 cm i diameter ska den märkas ut på ovannämnda sätt med en minst 1,2 meter hög reflexförsedd stång.

2) Stången förses med en 2 cm hög reflex som är synlig från alla håll.

3) En stång vid varje vak. Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd, är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna. Så här ska man till exempel göra om man fiskar med nät. Då man fiskar med vinternät är det vanligt att man lägger ut nät åt flera håll från vaken där man vittjar. Eftersom nätlängderna alltid är över 10 meter långa ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

4) Märkningen fullbordas med kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången.

Kom ihåg att märkningen av redskap är en säkerhetsfråga! En tillräckligt hög reflexstång syns på långt håll och varnar den som rör sig på isen att det finns en vak. Kom också ihåg att kolla isläget. Då man rör sig på isen ska det finnas minst fem centimeter kärnis. Om man åker motorkälke till sina fiskeredskap, måste det finnas minst 15 centimeter kärnis.

Närmare information om redskapsmärkning enligt förordningen om fiske finns i Centralförbundet för Fiskerihushållnings broschyr Märk dina redskap rätt

Fiskevårdsavgiften och tillstånden i skick

Fiske med stående redskap kräver alltid tillstånd av vattenägaren och 18–64-åringar ska ha betalt fiskevårdsavgift. Fiskevårdsavgiften kan betalas i Eräluvat.fi -nätbutiken, med Eräluvat -appen, via Forststyrelsens tjänstenummer 020 69 2424, i Forststyrelsens naturum eller i R-Kioskerna. Fiskevårdsavgiften för år ett år är 47 € per kalenderår, 16 € för sju dygn och 6 euro för ett dygn. Vid R-Kioskerna tillkommer en serviceavgift.

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut korrekt:

Fiskeribiolog Malin Lönnroth
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 040 5960808

Mateen kutuaika alkamassa – sesonki kestää maaliskuulle / Lakens lektid är snart här – säsongen pågår in i mars

Kalatalouden Keskusliiton tiedote 11.1.2023

Talvi on taittunut tammikuun puolelle ja madesesonki on alkamaisillaan. Mateen kutupuuhat painottuvat talvikuukausille tammikuusta maaliskuuhun. Jään alla matalikoilla tapahtuva kutu on jokatalvinen tapahtuma. Mateen kutu houkuttelee kalastajia apajille madesaaliin perässä.

Suomessa on saatu nauttia talvisista keleistä jo pitkän tovin ja jäätilanne onkin useimmilla alueilla mateen kalastukselle suotuisa. Jäällä liikkujien ja kalastajien on kuitenkin syytä aina varmistaa paikkakuntakohtaisesti oman vesialueen jäätilanne ennen kalaan lähtöä.

Made on aktiivinen talvikala ja se hyödyntää talvikuukaudet kutupuuhiin. Made on monipuolinen ja erinomainen ruokakala. Kalan liha on maukasta ja vähärasvaista. Made sopii erinomaisesti kalakeittoon, paistamiseen tai uuniruokiin. Myös mateenmäti on suurta herkkua, joka sopii tarjottavaksi esimerkiksi blinien kera. Katso blinitaikinan valmistusohje tästä.

Luvat kuntoon!

Mateen pilkkiminen on ilmaista, mutta muut kalastusmuodot, kuten verkkokalastus, katiskat tai maderysät vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun.

Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. R-Kioskilla maksuun lisätään 3 euron palvelumaksu.

Muista, että perinteinen madehara on kalastuslaissa kielletty. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai mademorrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi.

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:

Madetietoa Ahven.netissä

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

 

x – x – x – x – x – x

 

Isarna har på många håll lagt sig, midvintern är här och laksäsongen håller på att börja. Laken leker under vintermånaderna och fisken håller som bäst på att samlas vid sina fortplantningsområden. De som är ute och fiskar får ta del av kalaset.

I Finland har vi fått njuta av vintrigt väder redan en längre tid. På många håll är isläget gynnsamt för de som vill bege sig ut och fiska lake. Då man rör sig på isen ska man ändå alltid vara försiktig, isläget kan variera mycket från ställe till ställe.

Laken är en fisk som är aktiv och leker under vintern. Laken är en utmärkt matfisk – köttet är smakrikt och fettsnålt. Laken lämpar sig utmärkt till soppor, att stekas eller som ugnsfisk. Även lakens rom är en stor delikatess, som med fördel kan serveras till blinier. Kolla vårt smarriga blinirecept här.

Fisketillstånden i skick!

Att pilka lake är gratis, men alla andra fiskeformer, så som nätfiske eller att använda katsor eller lakryssjor kräver tillstånd av vattenområdets ägare samt den statliga fiskevårdsavgiften om man är 18–64 år.

Fiskevårdsavgiften för ett år kostar 47 euro, för sju dygn 16 euro och för ett dygn 6 euro. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken eräluvat.fi, med eräluvat -appen, via det avgiftsfria tjänstenumret 020 69 2424, I Forststyrelsens naturum eller i R-kiosken. R-kioskerna uppbär en serviceavgift på 3 euro.

Kom ihåg att lagen om fiske förbjuder krokfiske där avsikten är att få kroken att fasta i fiskens yttre sida. Det gäller med andra ord att byta ut lakkronan till en betesförsedd pilk eller en mormyska. Bästa tiden för pilkfiske är då kvällen börjar skymma och övergå i natt.

Mer information om lake och lakfiske:

Ahven.net Fakta om fisk

Informatör Tapio Gustafsson
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 044 4931 457

Ilmoitus pöytäkirjan esille panosta

Kymen kalatalousalue ilmoittaa, että 29.11.2022 pidetty ylimääräinen yleiskokous on päättänyt omistajakorvausten jakoperusteista ja käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksynnästä. Kokouksesta laadittu allekirjoitettu pöytäkirja liitteineen pidetään nähtävänä 5.12.2022-8.1.2023 kalatalousalueen kotisivuilla (linkki tässä).

Se, jota asia koskee, voi jättää kalatalousalueelle oikaisuvaatimuksen, josta ilmenee esittäjän yh-teystiedot. Oikaisuvaatimus on esitettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Tämä ilmoitus julkaistaan 5.12.2022 Kotkan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä kalatalousalueen kotisivuilla ja tiedoksisaanti on tapahtunut laskettuna seitsemäntenä (7) päivänä mainitusta päivämäärästä.

Lisätietoja:
petri.paivarinta (at) merikala.fi tai puh. 0500 253 261 arkisin klo 8-16.

2.12.2022
Kymen kalatalousalueen hallitus

Kutsu ylimääräiseen yleiskokoukseen 29.11.2022

Kymen kalatalousalue järjestää 29.11.2022 ylimääräisen yleiskokouksen, jossa yhtenä aiheena on päättää käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnoksen hyväksymisestä. Kokouskutsu, ohjeistus tarvittavista asiakirjoista sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät oheisesta linkistä.

KUTSU Kymen kta ylim. yleiskokous 29.11.2022

Kymen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnos on kommentoitavissa 17.11.2022 asti täällä. Kommentit käsitellään Kymen kalatalousalueen hallituksen kokouksessa ennen yleiskokousta, jossa esitellään hallituksen hyväksymä lopullinen luonnos.

KUULUTUS

Kymen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen nähtävillä olo ja kuuleminen 18.10.2022 –17.11.2022

Kymen kalatalousalueen hallitus kuuluttaa ja asettaa nähtäväksi kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen. Luonnos on nähtävillä kalatalousalueen kotisivuilla osoitteessa https://kymenkalatalousalue.fi/hallinto/

Mielipiteet tulee jättää ja osoittaa Kymen kalatalousalueelle viimeistään 17.11.2022 sähköpostiosoitteeseen toimisto@merikala.fi tai kirjeitse osoitteeseen Kymen kalatalousalue, c/o Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry, Mariankatu 18 A 10, 48100 Kotka.

Kalatalousalueen hallitus käsittelee mielipiteet ja muistutukset, jonka jälkeen se esittää suunnitelman hyväksyttäväksi kalatalousalueen ylimääräiselle kokoukselle. Kalatalousalue lähettää suunnitelman vahvistettavaksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2022.

12.10.2022 Kymen kalatalousalueen hallitus

Euroopan komissio hyväksyi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman 2021–2027

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 10.8.2022

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä 3.8.2022 Suomen ohjelman vuosille 2021–2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 milj. euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan.

Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämis- ja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimia. Rahoitusta suunnataan myös kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyvien viranomaistoimintojen toteuttamiseen sekä kalatalouden paikalliseen kehittämiseen.

Tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta, edistää kalavarojen kestävää ja vastuullista käyttöä ja vauhdittaa koko kalataloussektorin uudistumista ja digitalisoitumista. Uutena rahoitusmuotona käyttöön otetaan mm. yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukeminen.

-Kotimaisessa kalassa on valtava potentiaali: lisääntyneellä kotimaisen kalan syönnillä ja kalatalouden yritystoiminnalla on merkittäviä, myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen. Näiden edistämisessä EMKVR-ohjelma on keskeisessä roolissa. Suomalaiset haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa ja ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä suomalaisten kalan kulutus olisi kasvanut kahteen annokseen viikossa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Ohjelma-asiakirjan lisäksi rahaston toimeenpanoa ohjaa EU-lainsäädäntö, kansallinen lainsäädäntö, komission ja Suomen viranomaisten antamat ohjeet sekä ohjelman seurantakomitean asettamat valintakriteerit.

Euroopan komission tiedote ohjelman hyväksymisestä

Lisätietoja:
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, 0295162411, timo.halonen(at)gov.fi

Jätelain muutos koskee myös kalastusvälineitä

Ympäristöministeriön tiedote 15.9.2022

Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojille

Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.

Valtioneuvosto antoi tänään (15.9.2022) eduskunnalle jätelain muutosesityksen, jolla on tarkoitus panna täytäntöön tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettu direktiivi (2019/904/EU, ns. SUP-direktiivi). Muutosesityksellä pyritään vähentämään eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla ja roskaantumisesta eliöstölle aiheutuvia haittoja.

Eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat velvoitetaan maksamaan tuotteista kunnalle koituvia jätehuolto- ja siivouskustannuksia. Näitä tuotteita ovat muoviset elintarvikkeiden kertakäyttöpakkaukset ja tyhjänä myytävät juomamukit, muovisen filtterin sisältävät tupakat ja erillisinä myytävät muovifiltterit sekä kosteuspyyhkeet ja ilmapallot. Lisäksi tuottajien kustannusvastuulle tulee kyseisten tuotteiden jätehuoltoon liittyvä neuvonta sekä valistustoimet, joilla roskaantumista pyritään ehkäisemään ennalta.

Kalastusvälineiden jätehuolto siirretään tuotteiden valmistajille ja maahantuojille (tuottajavastuu). Tuottajien on vuoden 2025 alusta lukien järjestettävä muovia sisältävien kalastusvälineiden erilliskeräys. Tarkemmat säännökset erilliskeräyksen järjestämisestä annetaan jätelain nojalla asetuksella. Erilliskeräyksen järjestämistapa riippuu kalastusvälinetyypistä. Esimerkiksi vapakalastusvälineiden, kuten siimojen ja jigien, keräys voitaisiin järjestää kampanjaluontoisesti. Sen sijaan seisoville pyydyksille, kuten verkoille, tulisi olla koko maan kattava kiinteiden vastaanottopisteiden verkosto.

Uusia tuotevaatimuksia on tulossa muun ohella juomapakkauksille. Korkit tulisi kiinnittää muovisiin juomapulloihin ja muovikorkillisiin juomapulloihin heinäkuusta 2024 alkaen. Lisäksi juomapullojen tuottajille asetetaan vuodesta 2025 lähtien kaikkia tuottajia yhteisesti sitovia kierrätysmuovin käyttövelvoitteita.

Jätelain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian joko loppuvuodesta 2022 tai alkuvuodesta 2023.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Jussi Kauppila, jussi.kauppila@gov.fi, p. 0295 250 085

Ympäristöministeriö: Kertakäyttömuovien kulutuksen rajoittaminen

Usein kysyttyjä kysymyksiä tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevasta direktiivistä

Usein esitettyjä kysymyksiä SUP-direktiivistä ja kalastusvälineistä

Kunnille ja järjestöille tarjolla avustusta luonnonhoitotöihin

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2022

Helmi-elinympäristöohjelmassa on haettavana erityisavustusta elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin. Kunta- ja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen hankkeita, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen tilaa. Avustus on haettavissa 15.9.–31.10.2022.

Avustettavien hankkeiden tulee olla konkreettisia ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kartoituksia, suunnitelmia ja lupaprosesseja voidaan sisällyttää avustettaviin hankkeisiin silloin, kun myös konkreettiset kunnostustoimet tehdään saman hankkeen aikana tai niihin on varmistunut muu rahoitus ja aikataulu. Avustuksilla ei rahoiteta esimerkiksi virkistyskäytön rakenteita tai ensi sijassa hulevesien hallintaan tähtääviä kosteikkohankkeita.

Avustusta myönnetään viiteen teemaan:

Soiden ennallistaminen
Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito
Perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito
Metsäisten elinympäristöjen hoito
Pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen

Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. Lisäksi yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät, eli kalatalousalueet voivat olla hakijoina. Hankkeita voidaan toteuttaa myös konsortioina. Kuntien kohteilla avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille tai hallinnoimille maille. Järjestöjen hankkeissa hakijoiden tulee saada maanomistajan kirjallinen suostumus ja sitoutuminen kunnostetun kohteen säilyttämiseen.

Avustus on harkinnanvarainen, ja sitä myönnetään enintään 80 % hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 %. Avustuksen myöntää Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa.

Lisätietoa hausta ja hakuohje
Lisätietoa Helmi-ohjelmasta

Lisätietoja:

Niina Vähätalo
Ylitarkastaja
niina.vahatalo@ely-keskus.fi
p. 0295 021 286

Martina Schmidt
Ylitarkastaja
martina.schmidt@ely-keskus.fi
p. 0295 021 257

Lohikalojen syysrauhoitus alkaa 1. syyskuuta

Tiedote. Julkaistu: 31.08.2022 / Kalatalouden Keskusliitto

Kalastuslain mukainen lohikalojen syysrauhoitus joessa ja purossa alkaa torstaina 1. syyskuuta ja jatkuu marraskuun loppuun. Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen nousua lisääntymisalueille jokiin ja puroihin sekä kalojen kuturauhaa.

Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa lohikalojen syysrauhoituksesta. Rauhoitus on voimassa joki- ja purovesistöissä 1.9.–30.11 välisenä aikana. Rauhoitusaika koskee taimenta, lohta, siikaa ja nieriää. Poikkeuksen muodostaa järvilohi, jonka rauhoitus on alkanut jo 1.8. Siika on rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa. Nieriän rauhoitus koskee Vuoksen vesistöä.

Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen lisääntymistä. Lohikalat nousevat syksyllä kutemaan jokiin ja puroihin ja kaloille on syytä antaa kuturauha.

Syysrauhoitus aiheuttaa lisätyötä myös kalastuksenvalvonnalle. Kalan ollessa kudulla se on haavoittuvaisimmillaan. Lohikalojen kutuaikana aktiivisesta kalastuksenvalvonnasta on suurta hyötyä kalakantojen turvaamisessa. Kalastajien on muistettava, että rauhoitettujen lohikalojen pyytämisestä voi koitua tuhansien eurojen lasku.

Huomaathan, että myös verkkokalastus on kielletty vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa 15.8.–30.11. sekä meressä kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta 15.8.–31.10.

Tarkemmat tiedot kalojen rauhoitusajoista löytyvät Kalatalouden Keskusliiton sivuilta. Samasta paikasta löytyy myös linkki, josta näet kalojen suojeluarvot!

Tarkemmat tiedot kalastusrajoituksista löytyvät osoitteessa Kalastusrajoitus.fi

Lisätietoja lohikalojen rauhoituksista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh 044 4931 457

<>< <>< <><

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.