Kalatalouden Keskusliiton tiedote / Pressmeddelande
13.03.2023
29,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala
Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille kaloille.
Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.
Turska oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna.
Pasuri on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa.
Nahkiaisella on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä järvimuoto, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys.
Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji.
Uudet sarjat vapautettaville kaloille
Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys.
Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.
Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.
Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä täältä.
Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi täältä.
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457
Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.
_________________________
En 29,55 kilos torsk är nu den största fisken i Finlands rekordfiskregister
Rekordfisknämnden har godkänt fyra nya finska rekord för det senaste året. De nya rekordfiskarna är torsk 29,55 kilo, björkna 0,980 kilo, flodnejonöga (insjöform) 26 centimeter och den för Finland nya arten östlig skäggtömmad smörbult 7,2 cm. Rekordfisknämnden fattade på sitt möte också ett historiskt beslut och öppnade egna serier för storfisk som släpps tillbaka, dessa rekord mäts enbart i längd.
Vid rekordfisknämndens möten i september och februari godkändes fyra nya finska rekordfiskar.
Torsken var ännu på 1980-talet en vanlig fångstfisk vid vår kust. Nuförtiden får man torsk mycket sällan, men torsken är aningen allmännare i åländska vattnen. I maj ifjol fick man i Naturresursinstitutet och Ålands landskapsregeringens forskningsprojekt en torsk på nät som var 141 centimeter lång och vägde 29,55 kilo. De facto var fisken tyngre än det, för fisken vägdes först efter att den rensats.
Björknan är en mörtfisk som liknar braxen, men inte växer sig lika stor. I augusti fick KVVY Tutkimus Oy i samband med fiskundersökningar i Iidesjärvi i Tammerfors en björkna som vägde 0,980 kilo, det vill säga fisken var mycket nära att spräcka den magiska enkilosgränsen.
Av flodnejonögon förekommer både en havsform och en mindre känd insjöform. Insjöformen leker i vattendrag kopplade till sjöar. I Puruvesi fisk man i samband med trollingfiske ett flodnejonöga som var hela 26 centimeter lång, vilket är nytt rekord för insjöformen.
Östlig skäggtömmad smörbult är en främmande art som påträffades i Finska första gången våren 2022. Arten hör ursprungligen hemma i Kaspiska havet. En 7,2 centimeter östlig skäggtömmad smörbult som nappade på ett metspö i Vederlax i juni är en ny rekordfisk och samtidigt den 81 arten att införas i Finlands rekordfiskregister.
Ny serie för fisk som släpps tillbaka
Rekordfisknämnden fattade på sitt möte i februari ett historiskt beslut genom att öppna helt nya längdserier för fisk som släpps tillbaka efter fångst. De nya serierna och deras anmälningsgränser är: abborre 50 centimeter, harr 58 centimeter, karp 90 centimeter, gös 100 centimeter och gädda 120 centimeter. Med beslutet vill nämnden förbättra fiskarnas möjligheter att anmäla fisk som de släpper tillbaka. Fiskarna förs in i tabellen tillsammans med viktrekorden, men på en egen rad. I fortsättningen kan man alltså för exempelvis abborren i rekordfiskregistret se både viktrekord samt ett längdrekord.
Var noggrann med vägningen och mätningen
Rekordfisknämnden har upprätthållit listan över 2000-talets finska rekord över 20 år. På listan finns nu 81 fiskarter och sex kräftarter. Att få en rekordfisk är inte det lättaste för det finns redan många svårslagna resultat på listan. Förutom de rekordfiskar som godkänns behandlar nämnden årligen anmälningar om många andra stora fiskar, som dock inte lyckas slå rekord eller av andra orsaker kan godkännas.
Då man får en rekordfisk måste man hålla huvudet kallt. Många potentiella rekord har inte godkänts i nämnden på grund av en bristfällig eller vag anmälan. Oftast är det vägningen som inte gjorts enligt anvisningarna. Det bästa är att föra fisken till närmaste matbutik och be att få väga den på någon av vågarna där. Samtidigt kan man be butiksbiträdet fungera som vittne. Hemmets hushållsvåg eller en digitalvåg som man håller i handen godkänns inte för att väga en rekordfisk.
I den nya längdserien måste man vara lika noggrann. Fisken mäts i vågrät ställning och måttbandet ska ligga rakt under fisken. Fiskens nos ska ligga vid noll och stjärtfenan fast i måttbandet. I mätningsfotografiet måste hela fisken synas och bilden ska vara tagen uppifrån och fotograferas i riktning från nosen neråt. Noggrannare anvisningar finns på nätsidan. Är man uttryckligen på väg ut på jakt efter en storfisk lönar det sig att bekanta sig med de detaljerade instruktionerna redan på förhand.
Alla uppgifter som anmälts till rekordfisknämnden sparas i rekordfiskregistret som finns på nätet här
Rekordfiskregistret, anmälningsblanketter och anvisningar för att anmäla rekordfiskar finns också här.
Tilläggsuppgifter om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregistret:
Informatör Tapio Gustafsson
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 044 4931 457
Informatör Jaana Vetikko
Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation
tel. 050 525 7806
