Kalatalouden Keskusliiton tiedote / pressmeddelande 11.5.2023
Suomen vesiin istutetaan 93 000 ranskalaista ankeriaanpoikasta – kalastaja, muista ankeriaan rauhoitusaika!
Kalatalouden Keskusliitto tuo toukokuussa maahan Ranskasta pyydettyjä ankeriaanpoikasia. Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna yhteensä 93 000 ankeriaanpoikasta, joista Luonnonvarakeskus istuttaa 50 000 yksilöä. Istutuksilla tuetaan uhanalaisen eurooppalaisen ankeriaskannan elpymistä sekä lajin säilymistä sen luontaisella levinneisyysalueella Suomessa.
Suomeen istutettavat ankeriaat on pyydetty Ranskasta. Ruotsista kylmäkuljetuksella Suomen Turkuun saapuvat ankeriaanpoikaset ovat olleet karanteenissa Ruotsissa yli neljä kuukautta. Karanteenilla pyritään ehkäisemään kalatautien leviämistä. ”Tänä vuonna poikaset saapuvat 11. toukokuuta. Poikaset ovat kasvaneet hyvin – noin 10 cm pituiset poikaset painavat lähes 2 grammaa”, kertoo kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta. Turusta ankeriaat jatkavat matkaansa istutusvesiin ympäri Suomea.
Ankerias on uhanalainen vaelluskala
Ankerias (Anguilla anguilla) on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu vaelluskala. Kala kuuluu Suomen luontaiseen lajistoon ja sitä tavataan Suomen merialueella ja sisävesissä. Istutetut ankeriaat voivat elää Suomessa kymmeniä vuosia ennen kuin ne aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen kutuvaelluksen Atlantin Sargassomerelle. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat parhaimmillaan 1,5–2 kiloa ja ovat suurikokoisia. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella.
Istutukset ovat osa ankeriaskannan elvyttämistä
”Jokien patoamiset ja vaellusesteet ovat vähentäneet Euroopan ankeriaskantaa suuresti. Poikasia ei saavu enää entiseen tapaan Suomen rannikolle eikä ankeriaita juurikaan nouse ylös syönnösalueilleen vaellusesteiden vuoksi. Suomessa ankeriaan esiintyminen on nykyisin istutusten varassa. Vaellusesteiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kalojen turvallisen vaelluksen varmistamiseksi tarvitaan myös muita toimia. Esimerkiksi Lahden Vesijärvellä vaellusvalmiit kalat pyydetään ja kuljetetaan voimalaitospatojen ohi suoraan merelle. Vastaavaa voitaisiin tehdä myös muissa vesistöissä”, kertoo tutkija Jani Helminen Luonnonvarakeskuksesta.
Kalastaja ota huomioon ankeriaan rauhoitusaika – merialueella vapaa-ajan kalastus kokonaan kielletty
Ankeriaan pyynti on Suomen kalastusasetuksen perusteella sallittu vain heinäkuussa. ”Koska EU päätti joulukuussa kieltää ankeriaan vapaa-ajankalastuksen kokonaan kaikilla merialueillaan, tämä tarkoittaa, että ankeriaan vapaa-ajan kalastus on nyt sallittu pelkästään sisävesillä”, kertoo Lönnroth. Mikäli saa merellä tai rauhoitusaikana (sisävedet 1.8.-30.6) saaliiksi ankeriaan, tulee se laskea takaisin välittömästi, elävänä tai kuolleena, ettei syyllisty kalastusrikkomukseen. Jos kalastaja vastoin lakia ottaa ankeriaan saaliiksi hän voi joutua maksamaan kalastaan suojeluarvon. Ankeriaan suojeluarvo on 3 510 euroa.
Suurin osa istutuksista tehdään tällä hetkellä rannikolle ja sisävesille, joista on vapaa vaellusyhteys mereen. Kalastuksella on Suomessa hyvin marginaalinen vaikutus vaellukselle lähtevien ankeriaiden määrään. Kalatalouden Keskusliiton mielestä tiukkojen kalastusrajoitusten sijaan tulisi tulevaisuudessa panostaa toimiviin vaellusyhteyksiin mereltä sisävesille ja takaisin ja näin turvata ankeriaan luontaista elinkiertoa.
Lisätietoja ankeriaasta ja istutuksista sekä ankeriaskannan hoidosta Euroopassa:
kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto puh. 040 596 0808
tutkija Jani Helminen, Luonnonvarakeskus puh. 029 532 2540
Lue lisää kalojen rauhoitusajoista ja suojeluarvoista tästä
Kalatalouden Keskusliiton ankeriasesitteeseen pääset tästä
Ankeriasistutusten alueelliset yhteyshenkilöt:
Luonnonvarakeskus – Jani Helminen puh. 029 532 2540
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus – Petri Rannikko puh. 050 366 3950
Uudenmaan Kalatalouskeskus – Aki Laitila puh. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund – Joan Granqvist puh. 040 354 2317
Etelä-Suomen Merikalastajien Liitto – Petri Päivärinta puh. 0500 253 261
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – Janne Partanen puh. 045 171 5544
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vaasan toimipiste – Kyösti Nousiainen puh. 050 312 8611
Pohjois-Savon ELY-keskus, Hämeenlinnan toimipiste – Jari Pelkonen puh. 0500 317 375
– – – – – – – – – –
93 000 franska ålyngel planteras ut i Finland – fiskare, kom ihåg ålfredningen!
Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar i maj franska ålyngel till Finland. I år utplanteras 93 000 ålyngel, varav Naturresursinstitutet sätter ut 50 000. Med utplanteringarna stöder man återhämtningen av det akut hotade europeiska ålbeståndet, samt bevarandet av arten inom dess naturliga utbredningsområde i Finland.
Ålarna som utplanteras har i början av året fångats i Frankrike. Ålynglen anländer med kylbil till Åbo och har varit över fyra månader i karantän i Sverige. Med karantänen förhindrar man fisksjukdomar från att spridas. ”Ålynglen anländer den 11 maj. Ålynglen har vuxit bra – de är cirka 10 cm långa och väger nästan 2 gram”, berättar fiskeribiolog Malin Lönnroth från Centralförbundet för Fiskerihushållning. Från Åbo fortsätter färden till utsättningsvatten runt om i Finland.
Ålen är en utrotningshotad vandringsfisk
Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som är klassificerad som akut hotad. Ålen hör till Finlands naturliga artbestånd och den förekommer både utmed våra kuster och i inlandet. Ålarna kan leva till och med tiotals år i våra vatten, innan de blir könsmogna och inleder sin 6 000 kilometer långa vandring till Sargassohavet. De finska vandringsålarna kan väga 1,5–2 kilo, vilket är mycket jämfört med de europeiska artfränderna. En större storlek är antagligen till fördel på den långa vandringen.
Utplanteringarna är en del av återupplivandet av ålbeståndet
”Uppdämningen av åar och vandringshinder har kraftigt minskat på det europeiska ålbeståndet. Det kommer inte längre lika mycket ål till den finska kusten och ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i sjöarna i och med att vattendragen är uppdämda. Förekomsten av ål är numera helt beroende av utplanteringar. För att minska på problemen med vandringshinder och trygga en säker vandring för fiskarna behövs även andra åtgärder. Till exempel i Vesijärvi i Lahtis fångar man in vandringsmogna ålar och transporterar dem förbi kraftverksdammarna rakt ut i havet. Motsvarande lösningar kunde också göras på annat håll”, berättar forskare Jani Helminen från Naturresursinstitutet.
Fiskare ska beakta ålens fredningstid – till havs är fritidsfisket efter ål helt förbjudet
Ålfiske är enligt den nationella förordningen om fiske tillåtet endast i juli. ”Eftersom EU i december beslöt förbjuda fritidsfisket efter ål på alla sina havsområden, betyder det här att fritidsfiske efter ål nu endast är tillåtet på våra inlandsvatten”, berättar Lönnroth. Om man får en ål till havs eller under fredningstid (inlandsvatten 1.8–30.6) ska man omedelbart släppa den tillbaka, levande eller död, så att man inte gör sig skyldig till en fiskeförseelse. Om en fiskare mot lagens bestämmelser tar en ål som fångst kan hen bli skyldig att ersätta fiskens skyddsvärde. Ålens skyddsvärde är 3 510 euro.
Största delen av utplanteringarna görs för tillfället längs kusten eller i inlandsvatten från vilka det finns en vandringsförbindelse till havet. Fisket har i Finland en mycket marginell betydelse på mängden vandringsål. Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning borde man i stället för stränga fiskebegränsningar i framtiden satsa på välfungerande vandringsförbindelser mellan kusten och inlandsvattnen och på så sätt trygga ålens naturliga livscykel.
Tilläggsuppgifter om ålens biologi, import och utplanteringar samt vården av det europeiska ålbeståndet:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. 040 596 0808
forskare Jani Helminen, Naturresursinstitutet tel. 029 532 2540
Centralförbundet för Fiskerihushållnings ålbroschyr här
Ålens fredningstid och skyddsvärde här
Regionala kontaktpersoner för ålutsättningarna:
Naturresursinstitutet – Jani Helminen, tel. 029 532 2540
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus – Petri Rannikko tel. 050 366 3950
Uudenmaan Kalatalouskeskus – Aki Laitila tel. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund – Joan Granqvist tel. 040 354 2317
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto – Petri Päivärinta tel. 0500 253 261
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – Janne Partanen tel. 045 171 5544
Egentliga Finlands NTM-central, enheten i Vasa – Kyösti Nousiainen tel. 050 312 8611
Norra Savolax NTM-central, enheten i Tavastehus – Jari Pelkonen tel. 0500 317 375
