Toimintasuunnitelma 2022-2023

1. YLEISTÄ

Kymen kalatalousalue on julkisoikeudellinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 2019. Kalatalousalueen hallinnon kotipaikkana on Kotka. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen hallinnosta ja juoksevista asioista vastaa toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajuutta hoitaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry.
Kalatalousalueen tarkoituksena on kehittää kalataloutta alueellaan ja edistää jäsentensä yhteistyötä järjestämään kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia ja hankkia nimiinsä tai käyttöönsä omaisuutta. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat ja valtakunnalliset kalatalousalan organisaatiot. Jäsenyys on automaattinen ja sitä ei voida valita tai poistaa. Jäsenyys on maksuton. Kalatalousalueen toimielimenä on yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

2. KALATALOUSALUEEN YLEISKOKOUS, HALLITUS JA TOIMINNANJOHTAJA

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää vähintään kerran vuodessa kokoontuva kalatalousalueen yleiskokous, joka pidetään ohjesäännön 5 §:n mukaisesti toukokuun loppuun mennessä. Toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallitus käsittelee ja päättää sille kuuluvat asiat kuten kalastuslaissa ja kalatalousalueen säännöissä on säädetty. Hallituksen vuosittaisten kokousten määrä riippuu käsiteltävien asioiden määrästä. Hallituksen kokoukset järjestetään paikan päällä tai etänä ja yksittäisistä asioista voidaan päättää sähköpostitse.
Toiminnanjohtajan tehtävää hoitaa Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry ja sen toiminnanjohtaja Petri Päivärinta toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Hän hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa, tiedotusta ja kalastuslain mukaan toiminnanjohtaja vastaa kalatalousalueen kirjanpidon lainmukaisuudesta.

3. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Kymen kalatalousalue sai lisäaikaa käyttö- ja hoitosuunnitelman tekemiseen toukokuulle 2022. Hallitus ohjaa käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimista ja järjestää kuulemistilaisuuksia vesialueen omistajille, kalastaja- ja muille intressiryhmille. Alkukesän 2022 aikana käyttö- ja hoitosuunnitelma toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jatkossa VARELY) hyväksyttäväksi. Myöhemmin VARELY asettaa suunnitelman nähtäväksi kotisivuillaan, jonka jälkeen se tekee päätöksen joko hyväksyä tai hylätä suunnitelma. Suunnitelma on hyväksyttävä, jos se on (1) kalastuslaissa säädettyjen vaatimusten mukainen, (2) yhteensopiva valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien kanssa eikä vaikeuta niiden toteuttamista, (3) yhteensopiva muiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kanssa ja (4) käsitelty alueellisessa kalatalouden yhteistyöryhmässä.

Jos suunnitelmaehdotus ei täytä hyväksymisen edellytyksiä, VARELY voi palauttaa sen kalatalousalueelle uudelleen valmisteltavaksi. Kalatalousalue ja kalastusoikeuden haltijat vastaavat suunnitelman toteuttamisesta siltä osin kuin suunnitelman toteuttaminen niitä koskee. Viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman kalavarojen käyttöä ja hoitoa koskevat yleiset suuntaviivat.

4. KALASTUKSENVALVONTA

Kalastuksenvalvontaan on vuodelle 2022 talousarviossa varattu 4170 euroa. Kalatalousalue on VARELYltä hakenut erityismäärärahaa 10 000 euroa kalastuksenvalvontaan ja sen kehittämiseen.

Kalastuksenvalvonnan päämäärä on kalastuksen laillisuuden ja luvallisuuden varmistaminen. Tällä tavalla tuetaan kalatalousalueen toimintaa kalastuksen kehittämiseksi ja kalakantojen hoitamiseksi. Valvonta suoritetaan koko kalatalousalueella. Kalatalousalue on alkuvuonna 2022 valtuuttanut 9 kalastuksenvalvojaa, joista 2 on uutta henkilöä. Toimeksiantosopimukset on tarkoitus päivittää vuoden 2022 aikana. Juha Metsäranta toimii valvontakoordinaattorina.

Kalatalousalueen valvontasuunnitelma vuosille 2022–2026 valmistuu kevään 2022 aikana. Valvontasuunnitelmassa käsitellään esimerkiksi painopisteet, resurssit ja raportointi. Kalastuksen-valvonnan erityisiä painopisteitä eri vuodenaikoina ovat esimerkiksi kuhan viehekalastus kesällä, vaelluskalojen kalastus niiden vaellusreiteillä syksyllä ja verkkokalastuksen valvonta matalilla lahdilla talvella.

Kalatalousalue hankki keväällä 2022 yhden tabletin raportointia varten kalastuksenvalvojien käyttöön. Tabletissa on digitaalinen valvontalisenssi. Tarkoitus on vuonna 2022 hankkia niitä lisää. Valvojille, jotka eivät käytä digitaalista ohjelmaa, on Excelille laadittu raporttimalli. Raportointi on tärkeää, jotta saadaan tiedot valvonnasta ja sitä voidaan käyttää seurannassa ja suun-nittelussa.

Yhteistyötä vesialueen omistajien, eri viranomaisten ja naapurikalatalousalueiden kanssa kehitetään. Tavoitteena on, että olisi valvojia, joilla on valtuudet toimia niin Kymen kuin Loviisan saariston tai Hamina-Virolahden kalatalousalueella. Valvonta naapurikalatalousalueilla olisi järkevää. Kehotetaan valvojia osallistumaan koulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin, joita on tavoitteena järjestää vuoden 2022 aikana.

5. KALATALOUSALUEIDEN SÄHKÖISET PALVELUT – KALPA JA OMISTAJAKORVAUSTEN JAKAMINEN

Kalpa-palvelu on kehitetty Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kalatalousalueille. Ministeriöllä on vastuu järjestelmästä. Järjestelmä on kalatalousalueille maksuton. Palvelun avulla muun muassa jaetaan omistajakorvaukset ja luodaan lista yleiskokouksen osallistuvista. Tulossa on karttatyökalu, jota voidaan käyttää suunnittelussa.

Yleiskokous vuonna 2022 päättää vuoden 2021 omistajakorvauksien jaosta. Omistajakorvaus perustuu yleiskalastusoikeuksien käyttöön kalavesillä sekä kalastusopastoimintaan. Yleiseksi kalastusoikeudeksi katsotaan viehekalastus; heittokalastus tai vetouistelu yhdellä vavalla ja yhdellä siimalla. Omistajakorvauksien jako perustuu käyttö- ja hoitosuunnitelmassa oleviin linjauksiin, jos se saa lainvoiman.

Jaossa käytetään rasituskertoimia, joita määritellään pisteillä 0–5. Koko kalatalousalueelle an-netaan peruspiste 3. Poikkeusalueille, eli alueille, joissa on enemmän tai vähemmän kalastusta, annetaan suurempi tai pienempi piste. Alueet, joissa yleiskalastus on kielletty ympäri vuoden, saavat automaattisesti Kalpa-järjestelmän kautta pisteen 0 ja näille alueille ei jaeta lainkaan korvauksia.

6. SIIRTOSOPIMUKSET JA OMISTAJAKORVAUSMAKSUT OMISTAJAJÄSENILLE

Siirtosopimuksilla tarkoitetaan sopimusta omistajajäsenen kanssa, jossa omistaja luovuttaa osuuteensa omistuskorvauksista kalatalousalueen käyttöön. Omistaja voi luopua osuudestaan ilman ehtoja tai edellyttää, että kalatalousalue suorittaa tiettyjä tehtäviä. Kalatalousalue tiedottaa kotisivullaan ja henkilökohtaisella viestillä omistajakorvauksista ja siirtosopimuksista vuoden 2022 aikana.

Jotta kalatalousalue voisi maksaa korvaukset omistajille, omistajien pitää kalastuslain mukaan toimittaa seuraavat tiedot kalatalousalueelle: (1) osakaskunnan virallinen nimi tai jaetun vesialueen omistajan nimi, (2) osoite, (3) kiinteistötunnus sekä (4) tilinumero. Mikäli jaetulla vesialueella on useita omistajia, kalatalousalue edellyttää, että omistajat yhdessä päättävät yhteyshenkilöstä ja kenen tilinumerolle korvaus maksetaan ja esittävät asian kalatalousalueelle valtakirjalla.

7. EDUSTUS

Kymen kalatalousaluetta edustaa kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa, joissa tarvitaan virallinen edustaja, ensisijaisesti puheenjohtaja, toissijaisesti varapuheenjohtaja ja kolmantena vaihtoehtona toiminnanjohtaja, mikäli ei ole erikseen toisin päätetty.

8. YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ

Kalatalousalue on VARELYltä hakenut erityismäärärahaa 15 000 euroa tiedottamiseen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta ja kalastusmääräyksistä vuosina 2022–2023. Tarkoitus on tavoittaa sekä vesialueen omistajat että kalastajat. Omistajien täytyy olla tietoisia suunnitelman tavoitteista, koska myös he vastaavat sen toteuttamisesta. Tiedotuskanavia ovat muun muussa henkilökoh-taisia viestit vesialueiden omistajille, verkkosivut ja tiedotteet esimerkiksi veneramppien läheisyydessä.

Kehitetään yhteistyötä alueen omistajajäsenien kanssa ja läheisten kalatalousalueiden kanssa. Pyritään myös hyvään yhteistyöhön muiden kalatalousalan organisaatioiden ja vesiensuojelualueiden kanssa sekä viranomaisten kanssa.

Kalatalousalue on ottanut syksyllä 2020 käyttöön oman verkkosivuston, jota edelleen kehitetään. Sivuston osoite on https://kymenkalatalousalue.fi ja se toimii kalatalousalueen virallisena ilmoitustauluna. Kalatalousalueen tiedotusvastuuhenkilöinä toimivat puheenjohtaja ja toiminnan-johtaja, jollei toisin päätetä.

Hallitus ja toiminnanjohtaja osallistuvat koulutuksiin ja yhteistyötilaisuuksiin, jotka koskevat kalatalousaluetta. Kalatalousalue maksaa osallistumismaksut ja matkakulut. Mikäli toiminnanjohtaja edustaa useita kalatalousalueita samassa tilaisuudessa, asianosaiset kalatalousalueet jakavat kustannukset.

9. TOIMINNAN RAHOITUS JA TULEVAISUUS

Kalatalousalue rahoittaa toimintansa ja hallintonsa varoilla, jotka kaikki ovat peräisin kalastonhoitomaksuista. VARELY myöntää (1) vuosittain toiminta-avustuksen ja (2) hakemuksesta edis-tämismäärärahoja, (3) omistajakorvauksia, jotka 50 €:n säännön mukaan jäävät kalatalousalu-een käyttöön, (4) aluehallintoviraston tilille tallennettuja varoja, (5) vanhentuneita omistajakor-vausvaroja, (6) omaa pääomaa ja (7) korkovaroja. Kalatalousalue voi myös hakea avustuksia muualta. Kalatalousalue ei ole arvonlisäverovelvollinen, koska ei harjoiteta minkäänlaista liiketoimintaa. Tämä rasittaa taloutta ostettaessa palveluita.

Omistajakorvaukset ovat riippuvaiset paitsi lunastetuista kalastonhoitomaksuista, myös siitä miten korvaukset jaetaan eri ELY-keskuksien ja kalatalousalueiden kesken. Jako selvitetään Luonnonvarakeskuksen viiden vuoden välein lähettämällä kyselyllä kalastonhoitomaksurekisterissä oleville. Voimassa oleva jako perustuu marraskuussa 2018 tehtyyn kyselyyn.

Vuonna 2022 kalatalousalueille osoitetut varat ovat 17 % korkeimmat kuin vuonna 2021, koska kalastonhoitomaksuja lunastettiin enemmän kuin koronan alkamisvuonna 2020. On odotettavissa, että tuotot pitkällä aikavälillä vähenevät. On suotavaa, että saadaan siirtosopimuksia aikaiseksi vuoden 2022 aikana tai lähitulevaisuudessa.

Lainsäätäjät ovat osoittaneet kalatalousalueille laajoja lakisääteisiä tehtäviä, esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta (kalastuslaki 24 §, kohta 2). Määrärahat tehtävien hoitamiseen ovat riippuvaisia kalastonhoitomaksuista.

Kotka 21.4.2022